Pelastuskoiran jälkikoulutus

Jäljestämistä voi kouluttaa! Jäljestääkseen menestyksekkäästi koira tarvitsee monenlaisia taitoja. Kuten kaikki koiran kouluttaminen myös jäljestysharjoitukset on hyvä suunnitella sitä, että yksi harjoitus keskittyy yhteen asiaan. Kun olet päättänyt harjoituksen aiheen, suunnittele seuraavaksi jälki siten, että pääset palkitsemaan koiran sen tehtyä asian, jota olette harjoittelemassa. Kiinnitä huomiota myös olosuhteisiin: niihin on harjoituksen aikana mahdotonta vaikuttaa, joten suhteuta harjoitus aina ympäristöön ja säätilaan. Kun harjoittelun suunnitteluun panostetaan, on lopputuloksena jälkikoira, jolla on runsaasti työkaluja selviytyä tosietsinnöissä myös tilanteista, joita se ei ole harjoitellut.

Jäljestäminen on koiralle luontaista, mutta sen on silti saatava harjoittaa tätä taitoaan. Tarkkaile omaa koiraasi, kun se jäljestää kiinnostavia asioita esimerkiksi lenkin yhteydessä. Miltä koira näyttää, kun se on erittäin kiinnostunut jostakin jäljestä ja seuraa sitä intensiivisesti? Miten voisit saavuttaa vastaavan motivaation seurata ihmisen jälkeä?

Jäljestäessään itseään kiinnostavia jälkiä koirat tekevät myös paljon sellaista, jota emme toivo niiden tekevän jäljestäessään ihmistä. Ne saattavat hypähdellä jäljeltä toiselle eli vaihtaa jälkeä tai seurata jälkeä väärään suuntaan syystä tai toisesta. Pelkkä taipumus jäljestämiseen ei siis riitä, vaan hyödyntääksemme mahdollisimman tehokkaasti koiran kykyä jäljestää meidän tulee myös opettaa sille asioita.

Jälkikoiran käyttö etsinnässä

Tien tai muun kulkureitin varsien tarkastaminen

Tarkastetaan, onko joku poistunut tieltä maastoon. Tehokas työskentely edellyttää sitä, että alue ei ole esimerkiksi vilkasta ulkoilualuetta tai sienestys- ja marjastuskaudella suosittua.

Näköhavainto

Tiedetään, missä etsittävä on liikkunut ja missä hänet on nähty viimeksi. Jäljen nostaminen tehdään tästä paikasta.

Jäljen nostaminen esineeltä

Maastosta löytyy esine, jonka etsinnän johto varmistaa kuuluvan etsittävälle. Jäljen nostaminen tehdään tästä paikasta.

Koira löytää jäljen etsintäalueelta

Koira törmää jälkeen partioidessaan. Pohditaan, onko jäljen seuraaminen tehokas tapa työskennellä: kuinka paljon ihmisiä alueella liikkuu ja onko alueella ollut jo muita etsijöitä.

 

Hajukuva

Ei tiedetä varmasti, mitä hajua koira seuraa jäljestäessään. Todennäköisesti se käyttää hyväkseen useita eri tekijöitä: ihmisen ominaishajua, muuta ihmisestä jäävää hajua kuten vaatteiden ja pesuaineiden hajua, rikkoutuneen maapohjan ja tallaantuneiden kasvien hajua.

Jäljestämiseen vaikuttavat tekijät

Ympäristö ja olosuhteet vaikuttavat koiran työskentelyyn. Ihmisen jäljen hajun lisäksi koira haistaa esimerkiksi luonnoneläimet, pelloilla käytettävät kemikaalit ja voimakastuoksuiset kasvit kuten suopursun. Hajujen säilymiseen maastossa vaikuttavat ainakin säätila, maaston pohja, vuorokauden aika ja jäljen ikä.

Hajujen säilyminen maastossa

Jäljen ikä ei ole suoraviivaisesti mitattavissa ajalla. Monet asiat vaikuttavat siihen, miten hajumolekyylit säilyvät maastossa.

Sääolosuhteet:
Auringon paistaessa ilma lämpenee ja nousee ylöspäin. Hajumolekyylit haihtuvat jäljeltä lämpenevän ilman mukana nopeammin kuin pilvisellä säällä. Tämän eron voi havaita myös yhden jäljestyksen aikana koiran työskennellessä varjoisissa kohdissa tai paikoissa, joihin aurinko paistaa.  

Tuuli liikuttaa ilmaa ja sen mukana etenkin jäljen kevyimpiä hajumolekyylejä. Mitä voimakkaampi tuuli on, sitä vaikeampaa koiran on yleensä pysytellä jäljen päällä. Jäljen suunnan määrittäminen voi olla tavallista vaikeampaa tuulisissa olosuhteissa.

Kosteus sitoo hajumolekyylejä itseensä ja kostealla säällä haju säilyy jäljellä hyvin. Runsas sade voi saada aikaan sen, että jäljen haju leviää tavallista laajemmalle alueelle, jolloin sen seuraaminen on hankalampaa.

Lämpötilan viileneminen jäljen kävelemisen jälkeen nollan tuntumasta pakkaselle on usein haastava olosuhde, koska hajumolekyylit jäähtyvät ja niitä vapautuu ilmaan vähemmän.

Maaston pohja:

Kosteassa aluskasvillisuudessa kuten sammaleilla jäljen haju säilyy paremmin kuin kuivalla kuten jäkälällä. Yleensä runsaassa kasvillisuudessa jäljestäminen on niukkaa kasvustoa helpompaa, koska ihmisen hajulle on enemmän tarttumapintaa ja lisäksi kasvustoa rikkoontuu enemmän.

Mitä pehmeämpää maa-aines on, sitä helpompaa jäljestäminenkin yleensä on. Multa, savi ja hiekka ovat metsäpohjaa tai nurmea hankalampia alustoja jäljestää. Ne saattavat myös pölistä, mikä vaikeuttaa koiran työskentelyä.

Talvisaikaan lumi on hyvä harjoittelualusta, koska siinä ihmisen ominaishaju on maanpinnan rikkoutumista isommassa osassa. Kosteaan lumeen hajumolekyylejä jää kiinni enemmän kuin kuivaan pakkaslumeen.

Vuorokauden aika:

Päiväsaikaan auringon tuottamat lämpötilaerot sekä tuuli saavat aikaan ilmavirtauksia, joiden mukaan myös hajumolekyylit liikkuvat.

Illalla ja yöllä ilma on viileää ja virtauksia on tavallisesti vähemmän. Näin jäljen haju säilyy paremmin maassa ja myös pysyy paikoillaan.

Jälkikoulutuksen tavoitteet

Aktiivinen ja itsenäinen koira. Koulutuksen tavoite on, että koira haluaa jäljestää. Silloin koira on valmis ratkaisemaan ongelmia ja tekemään päätöksiä jäljestäessään.

Kärsivällinen ohjaaja. Myös jäljestäminen on työskentelyä yhdessä. Koiranohjaajan tehtävä on seurata koiran työskentelyä ja tehdä taktiset ratkaisut, mutta ei vaikuttaa ohjaamalla koiran päätöksiin jäljen seuraamisesta.

Keskittynyt ja kestävä työskentely. Jäljestäminen voi olla hyvissäkin olosuhteissa raskasta työtä. Koiran on keskityttävä hajun seuraamiseen koko ajan.

Työskentely olosuhteista riippumatta. Koulutuksen tavoite on, että koira pystyy työskentelemään mahdollisimman monenlaisissa olosuhteissa ja ympäristöissä tehokkuuden kärsimättä.

Motivaatio

Jälkityöskentelyyn motivoitunut koira on luotettava koira. Kun koiran motivaatio työskentelyyn on korkea, se jaksaa työskennellä myös vaikeissa olosuhteissa. Motivaatio perustuu tunteeseen, ja se on joko hyvien asioiden tavoittelua tai epämukavuuden välttämistä. Jotta koira työskentelisi luotettavasti myös silloin, kun ohjaaja ei tiedä jäljen kulkua, on kestävämpää rakentaa motivaatio hyvien asioiden tavoittelun eli palkkioiden varaan.

Motivaatio on kohdentuvaa energiaa. Se tarkoittaa, että koira suuntaa energiansa siihen käyttäytymiseen, joka on lopputuloksen kannalta merkityksellistä. Jäljestyksessä kyse on hajuaistin käytöstä. Motivaatio ei siis voi olla liian suuri: koira ei voi käyttää hajuaistiaan liian tehokkaasti jäljestäessään.

Jotta motivaatio olisi mahdollisimman korkea, kouluttamisessa parhaaseen tulokseen pääsee käyttämällä koiran eniten tavoittelemaa palkkiota. Jos arvokas palkkio saa aikaan sen, että koira kiihtyy, kyseessä ei ole enää motivaatio, koska se ei kohdennu oikeaan asiaan. Jotta koira ei turhaudu ja kiihdy, tehtävä tulee suunnitella siten, että koiran on mahdollista ymmärtää se.

Tapoja aloittaa jälkikoulutus

Jäljestämisen kouluttamisen voi tehdä useilla eri tavoilla. Ohjaajan on tärkeää ymmärtää, mihin hänen käyttämänsä koulutustapa perustuu eli miten sen avulla pyritään vaikuttamaan koiran käyttäytymiseen.

Jäljestämisen aloitus ruuan avulla

Koulutuksessa ihmisen haju ja ruoka yhdistyvät toisiinsa klassisen ehdollistumisen kautta. Koira oppii, että ihmisen hajua seuraamalla löytää ruokaa.

1. Ruokaruutu

Tallaa tiiviisti vierekkäisin askelin neliö nurmikolle. Ruudun sivun pituus on noin 1,5 x koiran pituus. Ripottele tallaamallesi alueelle ruokaa. Ruuan on tärkeää olla niin pienikokoista, että koiran pitää nuuskuttaa löytääkseen ne. Hae koira ja päästä se etsimään ruuat ruudusta. Etsintä kannattaa keskeyttää jo ennen kuin koira on löytänyt kaiken ripottelemasi ruuan.

Seuraavissa harjoituksissa ripottele ruoka erityisesti ruudun reunoille. Jatka ruutuharjoituksia niin kauan, että koira oppii pysyttelemään ruudussa. Tarkkaile koiran käyttäytymistä, kun se menee pois ihmisen hajusta: huomaako koira tämän ja kääntyy heti takaisin? Jos, niin ihmisen haju ja ruoka ovat liittyneet yhteen.

2. Ruudusta jälkeen

Tallaa ruudun sijasta kolmio ja ripottele siihen ruokaa.

Kun koira on oppinut pysyttelemään kolmiossa samalla tavoin kuin ruudussa, tee kolmion kärkeen lyhyt jälki, jossa on myös ruokaa. Tee aluksi lyhyitä askelia ja varmista, että tuuli käy selkäsi takaa.

Koiran edistymisen mukaan kolmio pienenee ja kapenee siten, että lopputuloksena on tiivis, kahden vierekkäisen askeleen jälki.

3. Ruokajälki

Tee jälki myötätuuleen. Jäljen pituus on 20–30 askelta ja ikä 5–10 minuuttia. Laita ruokaa jokaiselle askeleelle. Jäljen alkuun voi tehdä tiiviimmän tallauksen, johon laittaa runsaammin ruokaa, jotta koira aloittaisi haistelun heti rauhallisesti ja keskittyneesti. Älä anna koiran kääntyä takaisin päin, jos se huomaa ohittaneensa ruokaa.

4. Jatkokoulutus

Harvenna vähitellen makupalojen määrää. Kun tyhjät välit makupalojen välillä sujuvat, voit alkaa tehdä jäljellä pieniä kaaria. Jos koira eksyy jäljeltä, odota rauhallisesti, että koira löytää takaisin itse.

Jäljestämisen aloitus esineiden avulla

Koulutus perustuu koiran korkeaan motivaatioon löytää ja ilmaista esineitä. Koira oppii, että se löytää esineen ja siten saavuttaa palkkionsa seuraamalla ihmisen jälkeä.

1. Opeta koira ilmaisemaan näkyvillä oleva esine. Koulutus alkaa siitä, että koiraa palkitaan kiinnostuksesta esinettä kohtaan ja vähä vähältä käyttäytymistä muokataan haluttuun suuntaan: koira voi ilmaista esineen seisten, istuen tai käymällä makuulle. Jotta esineestä tulee koiralle arvokas, tulee koulutuksessa käyttää alusta asti myös arvokkaita palkkioita.
2. Vaihda esine pienempään, sellaiseen, jota koira ei löydä helposti silmiensä avulla. Harjoittele ensin siten, että asetat esineen koiran nähden lattialle ja pyydät koiraa ilmaisemaan esineen. Anna sitten koiran katsoa, kun pudotat esineen nurmikon, sammalen tms. matalan kasvillisuuden joukkoon. Nyt koiran on jo nuuskutettava löytääkseen esineen.
3. Seuraavaksi koira opetetaan etsimään esinettä ihmisen hajuiselta alueelta. Tallaa pieni ruutu (esim. 0,5 m * 0,5 m), johon tiputat esineen. Tarkkaile harjoitusten edetessä koiran käyttäytymistä: kun koira ylittää ruudun reunan ja palaa välittömästi takaisin, se on oppinut, että esine löytyy ihmisen hajuiselta alueelta.
4. Tee useampi lyhyt, muutaman metrin mittainen jälki. Aseta jokaiselle jäljelle yksi esine eri kohtaan: joihinkin aivan alkuun, toisiin pidemmälle. Vähitellen koira oppii, että etenemällä ihmisen jälkeä pitkin se löytää esineen. Aluksi voit tehdä jäljen siten, että koira näkee ja lähettää koiran saman tien etsimään esinettä. Näin sillä on apuna mielikuva liikkumisestasi. Vähitellen jälkiä pidennetään ja lopulta tehdään useiden lyhyiden jälkien sijasta yksi jälki, jolla voi olla useampi esine.
5. Muista olla alusta asti auttamatta koiraa esineiden löytämisessä. Jos koira ylittää esineen, älä pidätä sitä vaan anna sen mennä ja yritä uudelleen. Jos koira ylittää kaksi tai kolme esinettä peräkkäin, mieti, miksi se tekee niin. Onko esine liian pieni koiran koulutusvaiheeseen nähden? Muista kuitenkin, että koiran tulee löytää esine nuuskien, ei silmillään. Varmista myös, että esine on koiralle riittävän arvokas ja palaa tarvittaessa esineilmaisuharjoituksiin.

Jäljestämisen aloitus uteliaisuuden avulla

Koulutuksessa hyödynnetään koiran luontaista kiinnostusta jälkien seuraamiseen ja vahvistetaan kiinnostusta ihmisen hajua kohtaan.

1. Tee jälki alustalle, jolla näet jäljet helposti eli voit olla varma siitä, missä jälki menee. Hieman pehmeä hiekka on hyvä paikka aloittaa, samoin ohut lumikerros. Suosi alustaa, jossa ihmissilmä erottaa jäljen, mutta koiran on vaikeampi havaita sitä silmillään.
2. Tuo koira jäljen päähän ja pyydä sitä odottamaan tai anna koira avustajan pideltäväksi. Osoita itse kiinnostusta tekemääsi jälkeä kohtaan tutkimalla maata. Palaa koiran luo pitäen edelleen huomiosi jäljessä. Osoita maata aivan läheltä maanpintaa. Kun koira laskee kuononsa jälkeen ja alkaa nuuskia, kehu ja palkitse koira esim. syöttämällä sitä jäljen päältä. Koiralla on hyvä olla käytössä erillinen palkkiomerkki, esim. naksutin tai tietty sana (”jes”, ”zip”), jonka kuullessaan se tietää saavansa ruoka- tai lelupalkkion.
3. Jatka harjoitusta palkiten koiraa siitä, että se nuuskii jalanjälkiäsi. Etene aluksi 1-3 askelta kerrallaan ja pidennä matkaa vähitellen. Voit kannustaa koiraa kehumalla rauhallisesti ja harventaa palkkiomerkkien väliä.
4. Kun koira on oppinut seuraamaan jälkeä, voit kokeilla muutamien harjoituskertojen välein, miten pitkään se jäljestää keskittyneesti ilman, että palkitset sitä.

Jäljestämisen jatkokoulutus

Harjoituksen suunnittelu

 

Jäljestyksessä päävastuu työskentelystä on aina koiralla. Sen vuoksi jälkiharjoituksen keskeisin osuus on harjoituksen suunnittelu: miten jälki tehdään siten, että koira oppii harjoituksen aikana niitä asioita, joita ohjaaja haluaa sille opettaa.

• Päätä harjoituksen aihe.
• Mieti, miten teet jäljen, jotta pääset vahvistamaan haluamaasi asiaa. Jäljen muoto voi olla eri koirilla samanlainen, mutta lopullinen toteutus riippuu myös siitä, millaista koulutustapaa ohjaaja käyttää eli perustuuko se esim. jäljellä olevaan ruokaan, koiran löytämiin esineisiin vai ohjaajalta tuleviin palkkioihin. Millaisiin kohtiin sijoitat makupalat tai esineet, tai missä kohdissa kehut ja palkitset koiraa itse?
• Mieti, mitä riskejä suunnittelemaasi harjoitukseen liittyy eli mitä ei-toivottuja toimintatapoja koira saattaa oppia. Punnitse, onko riski liian suuri, onko riskejä liikaa ja oletko valmis ottamaan riskit. Missä tilanteissa keskeytät harjoituksen?
• Mieti, millä perusteilla arvioit harjoituksen onnistumista.

Alustat

Erilaisilla alustoilla ihmisen haju erottuu eri tavoin. Jotta koira oppisi keskittymään ihmisen hajuun, sen tulee saada harjoitella jäljen seuraamista erilaisilla alustoilla. Aluksi koko jälki on hyvä olla yhdellä alustalla, esim. kokonaan nurmikolla, kokonaan hiekalla tai kokonaan metsämaastossa. Kun erilaisilla alustoilla jäljestäminen on koiralle tuttua, harjoitellaan alustan vaihtamista kesken jäljestyksen eli siirtymistä alustalta toiselle, esim. nurmikolta hiekalle ja päinvastoin. Koska hajukuva muuttuu alustanvaihdossa, tulee koiran työskennellä tässä kohdin tarkasti, jotta se ei kadota jälkeä.

Harhajäljet

Harhajäljet ovat muita jälkiä, jotka ylittävät tai kulkevat läheltä sitä jälkeä, jota koiran on tarkoitus jäljestää. Jos koira ei ole keskittynyt tai se on oppinut ihmisen hajun sijasta seuraamaan rikkoutuneen maan hajua, se saattaa vaihtaa jäljestä toiseen. Jos koira on hukannut jäljen, se saattaa jatkaa jäljestystä mitä tahansa löytämäänsä jälkeä pitkin. Jälkien vertailua ja jäljestettävän jäljen valintaa voi harjoitella suunnittelemalla harjoituksen, jossa palkitsemisen paikat sijoitetaan harhajälkien ylittämisen jälkeen eli koira saa vahvistuksen valittuaan jatkaa alkuperäistä jälkeä pitkin.

Jäljennosto

Jäljennosto tarkoittaa sitä, että koira löytää jäljen ja määrittelee jäljen suunnan. Koiralla on luontainen kyky määritellä jäljen suunta, mutta sitä voi ja kannattaa harjoitella, jotta koira pystyisi tekemään sen mahdollisimman luotettavasti eri olosuhteissa. Jäljen suunnan määrittely tapahtuu hajupisteiden eli jalanjälkien avulla. Nostovaiheessa on siis tärkeää, että koira haistelee maata eikä ilmassa olevaa hajuvanaa.

Jäljennostossa harjoiteltavia asioita ovat ainakin 1) jäljen löytäminen eli ihmisen hajuun reagoiminen, 2) suunnan määrittely eri kulmissa ja 3) jäljennoston matka/kesto. Jokaiseen osa-alueeseen voi suunnitella oman harjoituksensa.

Aina koiran löytämää jälkeä ei lähdetä jäljestämään etsinnässäkään. Motivaation uuden jäljen löytämiseen pitäisi kuitenkin säilyä. Myös tätä asiaa voi harjoitella.

Jäljennosto kokeessa

Pelastuskoiraliiton jälkikokeissa jäljennosto on osa koesuoritusta sekä perus- että loppukokeessa. Jälki nostetaan tien tai polun suuntaiselta janalta ja jäljen kulkusuunta on tiedossa. Peruskokeessa janan pituus on noin 100-200 m ja loppukokeessa 200-300 m. Kun koira löytää jäljen, ohjaaja ilmoittaa tästä testaajalle, joka kertoo, onko kyseessä koetta varten tehty jälki. Jos jälki on jokin muu kuin koejälki, koirakko jatkaa jäljen etsimistä. Jos kyseessä on koejälki, koirakko saa lähteä jäljestämään.

Erilaisia jäljennostotilanteita etsinnässä

Pelastuskoiran jälkityöskentely etsinnässä on pääasiassa jäljen etsimistä eli jäljen nostoa. Ohjaajan tehtävä on arvioida, millaisissa paikoissa jäljen etsiminen on hyödyllistä vai onko jalankulkuliikennettä niin paljon, että kaikkien jälkien seuraamiseen ei kannata käyttää aikaa.

Jälkeä voidaan etsiä esimerkiksi
– Polkujen ja teiden varret: tarkistetaan, onko kadonnut poistunut kulkureitiltä
– Kadonneen auton tai polkupyörän ympäriltä
– Kadonneen pudottaman esineen ympäriltä

Jäljen hukkaaminen

Jokainen koirakko hukkaa jäljen joskus. Usein jälki hukkuu jyrkässä kulmassa, esineen luona, poikkeavassa tilanteessa (esim. yllättävät häiriöt) tai maaston muuttuessa eli alustan vaihtuessa tai siirryttäessä metsästä avoimelle paikalle. Koirat käyttäytyvät eri tavoin hukatessaan jäljen, ja ohjaajan on tärkeää oppia tuntemaan oma koiransa. Koira saattaa esimerkiksi aloittaa hyvin intensiivisen etsinnän, jähmettyä paikoilleen tai alkaa syödä ruohoa.

Kun jälki hukkuu, pysähdy ja mieti, missä kohtaa koiraa mielestäsi vielä oli jäljellä. Suunnistaja voi esimerkiksi pysyä paikoillaan keskipisteenä, ja koirakko etsii jälkeä vähitellen laajenevalta ympyrältä hänen ympärillään. Jäljen hukkuessa pieni tauko on aina paikallaan, koska jäljen hukkuminen voi kertoa koiran väsymyksestä ja keskittymisen herpaantumisesta.

Eksynyt

Kadonneen kulkureitti on harvoin niin suoraviivainen kuin omat harjoitus- ja koejälkemme. Eksynyt henkilö voi kulkea maastossa useita kertoja ristiin tai kävellä ympyrää. Tällöin hän saattaa kävellä monta kertaa oman jälkensä yli. Koiran tulisi siis pystyä selvittämään henkilön viimeisin kulkureitti pystyäkseen jatkamaan jäljen seuraamista. Eksymisestä hermostuneen ja epävarman henkilön haju saattaa olla koiran mielestä epämiellyttävä ja jopa pelottava.

Sokkoharjoittelu

Sokkoharjoittelu tarkoittaa sitä, että ohjaaja ei tiedä jäljen kulkua. Sokkoharjoittelussa mukana on joku toinen henkilö, joka tietää jäljen kulun ja voi tarvittaessa puuttua harjoitukseen. Kaksoissokkoharjoittelu vastaa todellista etsintätilannetta eli paikalla ei ole ketään, joka tietää, missä jälki kulkee.

Sokko- ja kaksoissokkoharjoittelu on tärkeä osa jälkikoiran koulutusta. Niiden avulla koiranohjaajan luottamus koiraansa kasvaa ja lisäksi ne ovat ainut tapa varmistaa, että koira ei käytä ohjaajaa tai muita henkilöitä hyväkseen esimerkiksi jäljen suunnan määrittelemisessä tai jäljen seuraamisessa. Ennen kaikkea sokkoharjoittelu on ohjaajan harjoittelua koiran lukemiseen ja etsintätaktiikan suunnitteluun.

Kaikki työskentelyn perusasiat tulee opettaa siten, että ohjaaja tietää, mistä ja milloin voi palkita koiran. Koulutuksenkaan aikana koiraa ei kuitenkaan tulisi ohjata ja auttaa jäljestämisessä. Sokkoharjoittelun voi tuoda mukaan jo aikaisessa vaiheessa tekemällä harjoituksia, joista koira varmasti suoriutuu. Kouluttajan tai treenikaverin ja koiranohjaajan välinen luottamus ja keskinäinen ymmärrys harjoituksen tavoitteesta on tärkeää sokkoharjoittelun aloittamisessa.

Ohjaajan toiminta

Koiranohjaajan tärkein tehtävä jäljestäessään on pysyä rauhallisena ja tarkkailla koiraa. Jo alkuharjoittelun aikana on hyvä opetella siihen, että ei puutu koiran työskentelyyn muutoin kuin silloin, kun kehuu ja palkitsee koiraa. Koira saattaa oppia katsomaan neuvoa ohjaajasta, jos tämä antaa huomaamattaan vinkkejä jäljen sijainnista. Koirakon takana kulkeva peesari taas saattaa huomaamattaan auttaa sekä koiraa että ohjaajaa mm. pysähtelemällä ja omalla sijoittumisellaan.

Ohjaaja voi vaikuttaa omalla toiminnallaan koiran työskentelyyn myös silloin, kun ei tiedä jäljen kulkua. Esimerkiksi vaikeammassa kohdassa ohjaajan reipas vauhti saattaa aiheuttaa sen, että koira menee yli kulmasta.

Monet koirat ovat hyvin herkkiä ohjaajan toiminnalle jäljen nostossa ja jäljestyksen aikana. Harjoittelun avulla koira oppii keskittymään jälkeen ohjaajan toiminnasta huolimatta, ja ohjaajan tuottama häiriö esimerkiksi puhumisen ja kompuroinnin muodossa voivat olla yksi jälkikoiran häiriöharjoittelun aihe.